Järistys teki tuhoja myös Turkissa – suomalainen Bodrumissa: “Sataman puulaiturit olivat sortuneet, ja veneitä oli kumollaan”

Aamuyöllä maa järisi reilu kymmenen kilometriä Turkin Bodrumista. Vaikka suurimmat tuhot tapahtuivat Kreikan Kosin saarella, järistys aiheutti myös Turkissa paniikin. Rannikkokaupunki Bodrumissa noin 70:ää ihmistä hoidettiin sairaalassa, ja läheisessä Bitezin lomakaupungissa ihmiset juoksivat kaduille maanjäristyksen säikäyttäminä.

Suomalainen Anna Suhonen oli maanjäristyksen aikaan ajamassa Muglan kaupungista kohti Bodrumia. Hän kuvailee järistyksen jälkitunnelmia näin:

– Puulaitureita oli sortunut Gumbetin satamassa, ja veneitä oli kumollaan. Ranta-alueella oli syntynyt pieni hyökyaalto: vesi oli vetäytynyt taakse, ja se löi suurena aaltona pitkälle rantaan. Jotkut veneet olivat tulleet aallon nosteessa rantaan. Miehet kahlasivat vedessä ja korjasivat vahinkoja.

Maanjäristys oli myös murtanut rannalla sijaitsevan moskeijan katoksen. Katos sortui järistyksen voimasta.

– Minareettitorni oli murtunut latvastaan, Suhonen sanoo.

“Järistyksen näkyvimmät jäljet piilotettiin nopeasti”

Suhosen mukaan automatkalla Muglasta Bodrumiin tiellä liikkui useita hälytysajoneuvoja. Järistyksen jäljet saatiin hänen mukaansa kuitenkin nopeasti siivottua: Bitezissä eräässä hotellissa korjailtiin katkennutta sähköjohtoa, kaupoissa taas järjestettiin pudonneita tavaroita takaisin hyllyyn. Ravintoloiden edustoilla lakaistiin sortuneita ruukkuja.

– Näkyvimmät jäljet piilotettiin nopeasti, Suhonen kertoo.

Varotoimenpiteenä erään hotellin vieraat siirrettiin sisätiloista rantaan.

– Tyynyillä vuoratulle löhöilyalueelle, nukkumaan.

Paljon tyynyjä ja peittoja puiden alla lepopaikassa hotellin pihalla.
Hotellin vieraille järjestettiin ulos paikka lepäämiseen Bodrumissa, Turkissa.Anna Suhonen

Tunnelma on rauhallinen ja normaali

Suhonen kuvailee, että saapuessaan omaan huoneistoonsa Bitezissä suurempia vahinkoja ei ollut. Vesi oli poikki, mutta muuten kaikki näytti olevan kunnossa.

– Lukuun ottamatta joitakin hyllyltä pudonneita kippoja ja kylpyhuoneen pudonneita pesuainepurkkeja.

Suhonen kuvailee, että Bodrumissa tunnelma on palannut tavalliseksi.

– Tällä hetkellä yleinen tunnelma on rauhallinen ja normaali, hän sanoo.

Voiko presidentti Trump armahtaa presidentti Trumpin?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ärsyyntynyt oikeusministeriön asettaman erikoistutkijan Robert Muellerin hänen Venäjä-kytköksiinsä liittyvistä tutkimuksista.

Presidentin lakimiehet ovat alkaneet selvittää Muellerin mahdollista esteellisyyttä toimia erikoistutkijana. Trumpin kerrotaan jopa pyytäneen avustajiaan selvittämään, kuuluuko hänen valtaoikeuksiinsa armahtaa itsensä ja omia perheenjäseniään, jos heidän todetaan syyllistyneen rikokseen.

Tiedot perustuvat amerikkalaisen Washington Post -sanomalehden Trumpin avustajilta saamiin tietoihin.

Erikoistutkija Muellerin mahdolliset eturistiriidat kiinnostavat

Trumpin lähipiirin kerrotaan selvittävän mahdollisuutta erottaa tehtävästään Mueller, joka tutkii Trumpin Venäjä-kytköksiä ja liittovaltion poliisin FBI:n entisen johtajan James Comeyn erottamista.

The New York Times -sanomalehti kertoo, että Trumpin lakimiehet ja avustajat ovat selvittäneet muun muassa Muellerin demokraattipuolueelle tekemiä vaalilahjoituksia, Muelleriä avustavien lakimiesten kytköksiä Clinton Foundationiin sekä Muellerin läheistä suhdetta entiseen FBI:n johtajaan James Comeyyn.

Entinen pitkäaikainen FBI-johtaja Mueller nimettiin Trumpin vaalikampanjan Venäjä-kytköksiä selvittävän rikostutkinnan johtoon aiemmin keväällä. Hän nauttii suurta arvostusta sekä demokraattien että republikaanien keskuudessa.

Mueller ei ole kommentoinut julkisuudessa lainkaan tutkimuksien edistymistä. Amerikkalaismedian tietojen mukaan Muellerin tutkimukset menevät erittäin pitkälle, ja hänen kerrotaan selvittävän Trumpin taloudellista toimintaa monen vuoden takaa. Juuri tämä on saanut Trumpin varpailleen, hänen avustajansa kertovat.

Trump on hyökännyt julkisuudessa kovin sanoin Muelleriä kohtaan ja kertonut tuovansa julki tietoja tämän eturistiriidoista. Mahdollisten eturistiriitojen olemassaoloa arvioi Yhdysvaltain oikeusministeriö, jonka säännöt eivät kiellä kampanjalahjoituksia.

Lehti: Trump selvittää, voiko presidentti armahtaa itsensä

Trumpin ja hänen lakimiestensä kerrotaan selvittävän, kuuluuko presidentin valtaoikeuksiin presidentin itsensä ja hänen perheenjäsentensä armahtaminen, Washington Post -sanomalehti kirjoittaa.

Lehden Trumpin lähipiiriltä saamien tietojen mukaan Trump on hiiltynyt siitä, että Muellerin tutkimukset ovat ulottuneet hänen itsensä sekä hänen lähipiirinsä liiketoimiin monen vuoden ajalta.

Trump on sanonut avustajilleen, että häntä häiritsee suunnattomasti tieto siitä, että Mueller pääsee käsiksi hänen verotietoihinsa.

Yhdysvalloissa on jo vuosikymmenien ajan ollut käytäntö, että presidentiksi noustessaan henkilöt julkaisevat verotietonsa. Trump on kieltäytynyt tekemästä tätä.

Lue myös:

Trumpin presidenttikampanjan väitetyt Venäjä-yhteydet puhuttavat – Kuka tutkii, mitä ja keitä?

Syyrian ja Libanonin rajalla kaksi sotilasoperaatiota kapinallisia vastaan

Libanonilainen Hizbollah-järjestö ja Syyrian armeija ovat käynnistäneet hyökkäyksen kapinallistaistelijoita vastaan Libanonin ja Syyrian rajalla.

Asiasta ilmoitti Syyrian presidentin Bashar al-Assadin puolella taistelevan sotilasliittouman komentaja.

Operaatio kohdistuu kapinallisiin, jotka toimivat vuoristoisella raja-alueella Koillis-Libanonissa.

Myös Libanonin armeija hyökkää parhaillaan kapinallisia vastaan samalla alueella. Tv-kuvat näyttivät ilmaiskuja raja-alueen vuoristossa.

Terrorijärjestö Isisin taistelijat ovat toimineet Syyrian ja Libanonin raja-alueelta käsin. Useita tuhansia syyrialaispakolaisia elää leireissä alueella.

Lähde: Reuters

“Kuinka Tenon omistus siirtyi saamelaisilta valtiolle?” – Saamelainen kansanliike vaatii ministereiltä selvitystä

Tenon uutta kalastussopimusta vastustava Ellos Deatnu -liike pyytää Suomen ja Norjan valtioilta selitystä siitä, miten ne ovat saaneet omistus- ja hallinnointioikeudet Tenon vesistöön.

Liike on lähettänyt tänään perjantaina asiasta kirjeen muun muassa Suomen pääministeri Juha Sipilälle, ulkoasiainministeri Timo Soinille, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle, oikeusministeri Antti Häkkäselle ja sisäministeri Paula Risikolle.

“Ilman selvitystä katsomme Tenon kuuluvan paikallisille”

Ellos Deatnu -liike kirjoittaa ministereille, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti alueen saamelaiset ovat ikimuistoisen käytön pohjalta luoneet omistus- ja hallintaoikeuden Tenon vesistöön. Siitä huolimatta valtiot ovat neuvottelujen aikana käyttäytyneet kuin vesistön luonnonvarat kuuluisivat heille, liike jatkaa.

– Valtiot eivät ole kyenneet toimittamaan oikeudellista selvitystä siitä, kuinka luonnonvarojen omistus- ja hallintaoikeudet ovat siirtyneet saamelaisilta ja siidoilta valtion omistukseen.

ellos deatnu moratorio teno tenon sopimus
C. J. Utsi

Liikkeen mielestä valtiot eivät voi antaa pois jotain, mikä ei niille kuulu – tässä tapauksessa paikallisten oikeuksia.

– Valtioilla ei ole oikeudellista pohjaa hallintavallalle Tenon vesistössä eikä sopimusta voida pitää lainmukaisena. Valtioiden on toimitettava selvitys siitä, millainen juridinen pohja heidän hallintavallallaan on Tenon vesistössä. ​Ellei selvitystä voida toimittaa, katsomme Tenon vesistön kuuluvan paikallisille, liike toteaa kirjelmässään.

Liike vetoaa kirjeessään muun muassa Norjan ja Suomen perustuslakiin, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen sekä alkuperäiskansan vapaaseen ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen vaatimukseen.

– Yksi alkuperäiskansaoikeuksien perusperiaatteista on niin kutsuttu FPIC, vapaa ennakkotietoon perustuva myöntymys. Valtiot tulkitsevat, että FPIC tarkoittaa oikeutta osallistua neuvotteluprosessiin. Tämä tulkinta polkee alkuperäiskansan oikeutta itsemääräämiseen, liike kirjoittaa ja vaatii valtioita oikaisemaan linjansa.

Moratoriot jatkavat kunnes uusi sopimus saadaan voimaan

Ellos Deatnu on saamelainen, valtioiden rajat ylittävä kansanliike. Se julisti juhannusviikolla moratorion Tenon Čearretsuolun (su. Tiirasaaren) alueelle. Moratorio tarkoittaa yleisesti lain täytäntöönpanon hidastusta tai määräaikaista lykkäystä. Ellos Deatnu liike kutsuu kirjessään Jari Lepän ja Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Vidar Helgesenin vierailulle Čearretsuoluun.

Sittemmin Tenolle on perustettu myös toinen moratorio Allasuoluun (su. Korkeasaareen).

Ellos Deatnu -liikkeen moratorio.
Ellos Deatnu

Tenon uudet kalastussäännöt on liikkeen mukaan asetettu paikallisten laajasta vastustuksesta huolimatta, ja ne rikkovat saamelaisten itsemääräämisoikeutta sekä oikeuksia kulttuuriin ja toimeentuloon.

Ellos Deatnu painottaa kirjeessään valtioille, että he pitävät moratorioita ja käyttävät kaikkia mahdollisia väkivallattomia keinoja saavuttaakseen päämääränsä, saamelaisten itsemääräämisoikeuden. Liike kertoo pitävänsä moratorioita yllä, kunnes valtiot myöntävät paikallisten oikeudet ja uusi, paikallisten johdolla neuvoteltu Tenon sopimus saadaan voimaan.

– Moratorio on voimassa, kunnes Tenon kalastukseen neuvotellaan paikallisten johdolla uusi sopimus, joilla on myös paikallinen hyväksyntä, liike kirjoittaa valtion virkamiehille.

Allasuolu
Ellos Deatnu!

Suomalaisturisti Kosin keskustassa: “Alkoi todella kova tärinä ja jyrinä, sänky liikkui toiselle puolelle huonetta ja tavarat tippuilivat”

Maanjäristys herätti Kreikan Kosin saaren asukkaat viime yönä erittäin nopeasti. Kosin keskustassa lomaansa viettävä suomalainen Riitta Mäkipää heräsi yöllä hotellissa siihen, kun sänky lähti liikkeelle.

– Puoli kahdelta alkoi todella kova tärinä ja jyrinä. Kaksi vahvaa runkopatjasänkyä lähti liikkeelle, ja sänkyni liikkui toiselle puolelle huonetta. Tavarat tippuilivat lattialle, ja tunnelma oli pelottava, Mäkipää kuvailee.

Hänen lapsenlapsensa juoksivat kauhuissaan huoneeseen katsomaan, että kaikki on kunnossa. Pian koko porukka jo juoksi kolmannesta kerroksesta alas muiden ihmisten tavoin.

– Paikalliset poistuivat asunnoistaan autoihin ja ajoivat pois. Me turistit jäimme epätietoisuuden vallassa odottamaan ulos hotellin eteen.

Jälkijäristykset nostattivat pelkotilaa

Mäkipää kertoo, että he odottivat puoli kahdesta aamuun asti ulkona. Suurin osa turisteista odotti ulkona pelkässä yöpaidassa, ja myöhemmin hotellin asukkaat hakivat peitot lämmikkeeksi.

Aamun sarastaessa pelko hieman hälveni, kun alkoi tulla valoisaa. Epätietoinen olo kuitenkin jäi.

– Jälkijäristyksiä on tullut vähän väliä. Ne nostivat pelkotilaa, Mäkipää sanoo.

Jossain vaiheessa Mäkipää uskaltautui hakemaan tavaroitaan hotellista, ja aamulla hotelli tarjosi nälkäisille turisteille aamiaista.

Aamiaishuoneessa näkyivät järistyksen jäljet.

– Suurin osa lautasista oli säpäleinä, ja lamppuja oli mennyt rikki. Siellä oli aikamoinen sotku, Mäkipää kuvailee.

Lauttaliikenne on tällä hetkellä pysäytetty Kosilla. Mäkipään seurueen oli tarkoitus jatkaa Kosilta Rodokselle, mutta he ovat edelleen jumissa Kosilla.

– Yhdeksän aikaan laivan piti lähteä Kosin satamasta. Nyt odottelemme, että saisimme tietoa, päästäänkö Rodokselle vai ei. Tarkoituksena oli viettää seuraavat kaksi yötä siellä, Mäkipää sanoo.

Maanjäristys tuntui Rodoksella asti

Aamuyön maanjäristyksen keskus oli USGS:n mukaan reilun 16 kilometrin päässä Kreikan Kos-saaresta. Järistys on tuntunut suomalaisten suosimalla lomasaarella Rodoksella asti.

Suomalainen Heli Koivuniemi on tällä hetkellä perheensä kanssa Rodoksella pienessä Filerimoksen kylässä. Järistys herätti myös Koivuniemen.

– Heräsin siihen, että talo huojuu ja vaappuu melko paljon. Talo tärisi, ja kuparipannut helisivät lattialla.

Koivuniemen mukaan tilanne rauhoittui nopeasti. Hän alkoi heti etsiä verkosta tietoa, mitä oli tapahtunut.

– Olemme sellaisella alueella, jossa ei ole muita suomalaisia lähellä. Kun ei ole kokemusta maanjäristyksistä, alkoi mietityttää, miten tällaisessa tilanteessa pitää tehdä, Koivuniemi sanoo.

Maanjäristys suomalaisten suosimassa lomakohteessa – UM: Ei tietoa loukkaantuneista suomalaisista

Kreikassa tapahtui varhain perjantaiaamuna voimakas maanjäristys, jossa on saanut surmansa kaksi ihmistä. Yli sata ihmistä on loukkaantunut. Voimakkuudeltaan 6,7 magnitudin järistys aiheutti myös muita tuhoja.

Ulkoministeriön tietojen mukaan loukkaantuneiden joukossa ei ole suomalaisia. Myöskään matkatoimistojen tiedossa ei ole, että suomalaisia olisi loukkaantunut maanjäristyksessä.

Järistys tapahtui puoli kahdelta yöllä paikallista aikaa. Suomalaisia on matkatoimisto Tuin mukaan Kosilla 88 ja Rodoksella 680. Tjäreborgilta kerrotaan, että Kosilla on hieman alle 200 suomalaista ja Rodoksella reilut 200.

Suomalaisia on kehotettu noudattamaan varovaisuutta

Sekä Tuin että Tjäreborgin asiakkaita on tiedotettu maanjäristyksestä tekstiviestillä. Tuin PR- ja viestintäpäällikkö Pauliina Pajunen sanoo, että yöllinen tapahtuma ei ole vaikuttanut Tuin asiakkaisiin eikä asiasta ole syytä olla huolissaan.

– Katsotaan, miten tilanne tänään etenee ja toimimme sen mukaan, Pajunen kertoo.

Hänen mukaansa rakennusten sortumisia ei ole tullut tietoon. Tjäreborgin tietojen mukaan Kosilla on kuitenkin ollut sähkökatkoksia.

Ulkoministeriön viestintäpäivystäjän Reetta Palojoensuun mukaan ulkoministeriö on aloittanut maanjäristyksen vuoksi selvitystyöt.

– Esimerkiksi Kosilta on tehty 45 matkustusilmoitusta. Olemme lähettäneet matkailijoille tiedotteita siitä, mitä on tapahtunut ja miten kannattaa toimia. Olemme kehottaneet matkailijoita noudattamaan varovaisuutta ja kertoneet, että paikallisilta viranomaisilta saa lisää tietoa asiasta, Palojoensuu sanoo.

Yhdysvaltojen geologian tutkimuslaitoksen USGS:n mukaan järistyksen keskus oli reilun 10 kilometrin päässä Turkissa sijaitsevasta Bodrumin kaupungista ja reilun 16 kilometrin päässä Kreikan Kos-saaresta.

Oletko Kreikan ja Turkin järistysalueella? Kerro meille tietosi

Oletko paikalla, kerro meille tietosi tai lähetä meille kuva tai videota.

Voit lähestyä meitä sähköpostilla. Laita viestiä osoitteeseen yle.uutiset@yle.fi.

YK: Lapset näkevät pian nälkää Pohjois-Koreassa – pahin kuivuus vuoden 2001 jälkeen

YK:n mukaan pitkittynyt kuiva kausi on johtanut vaikeaan ruokapulaan Pohjois-Koreassa, kirjoittaa Deutsche Welle. Erityisesti lapset ja vanhukset ovat erityisen haavoittuvia. Kuivuus on maassa pahin 15 vuoteen. Eristäytynyt valtio todennäköisesti tarvitse lisää tuonti-apua tänä vuonna.

Pohjois-Korean viljelykasvien tuotanto, kuten riisin, maissin, perunan ja soijan on kärsinyt pahoin pidentyneestä kuivuudesta, YK:n Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) varoitti torstaina. Pohjois-Koreassa on pahin kuivakausi vuoden 2001 jälkeen.

FAO:n mukaan sademäärä huhti-kesäkuussa oli selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon, mikä hidastaa sadon kylvöä ja kasvua. Viljelykasvien tuotanto on romahtanut alkuvuoden aikana yli 30 prosenttia edellisen vuoden tasosta 450 000 tonnista 310 000 tonniin, FAO arvioi.

Pula elintarvikkeista tulee hankalaan saumaan, kun Pohjois-Korealla on jännitteitä myös Kiinan kanssa. FAO vetoaa, ettei kansainvälisiä pakotteita kohdistettaisi elintarvikkeisiin.

Pohjois-Korea kärsi tuhoisasta nälänhädästä 1990-luvulla ja on luottanut kansainväliseen ruoka-apuun saadakseen riittävän ravinnon maan kaikille yli 25 miljoonalle ihmiselle.

IMF hyväksyi Kreikalle 1,6 miljardin euron “lainan”

Kansainvälisen valuuttarahasto, IMF hyväksyi myöhään torstaina ”periaatteessa” uuden 1,6 miljardin euron laina-ohjelman Kreikalle. Kreikka ei kuitenkaan saa varojaa välittömästi, joten hyväksyntä on erittäin epätavallinen kompromissi.

IMF ilmoitti elvyttävänsä harvoin käytetyn vaihtoehdon eli hyväksyy lainan "periaatteessa" euroalueen vakuuttamiseksi. Tavoitteena on, että EU-maiden valtiovarainministerit vapauttavat kipeästi kaivattua uutta rahaa Kreikalle.

IMF on jo aiemmin sanonut, että Kreikan velkataakka on kestämätön ja edellyttää merkittäviä velanhuojennuksia euroalueelta. Saksa ei kuitenkaan ole suostunut harkitsemaan velkahelpotuksia, ellei IMF osallistu lainottamiseen. Kiista on kestänyt useita kuukausia.

Kesäkuussa Euromaat päättivät myöntää Kreikalle uuden lainaerän. Laina on 8,5 miljardia euroa. Erä on osa Kreikan yhteensä enintään 86 miljardin euron hätälainaohjelmaa. Osa Kreikan vanhoista lainoista erääntyy maksettavaksi heinäkuussa, minkä vuoksi Kreikka tarvitsi 7,2 miljardia euroa.

Kreikan talous lähes romahti vuonna 2010 valtavan velkataakan vuoksi ja sille on jouduttu tekemään useita lainaohjelmia.

Voimakas maanjäristys Turkin rannikolla

Voimakas maanjäristys on ravistellut Turkin kaakkoisrannikkoa varhain perjantaiaamuna. Voimakkuudeltaan 6,7 magnitudin järistys osui lähelle Bodrumin kaupunkia.

Järistys tapahtui noin kymmenen kilometrin syvyydessä meren alla. Järistys on suuruudeltaan sitä luokkaa, että se voi aiheuttaa huomattavaa vahinkoa, mutta vaikutuksia pienentää se, että se tapahtui merialueella. Uutistoimisto Reutersin mukaan järistys aiheuttaa pieniä hyökyaaltoja.

Turkki on altis maanjäristyksille, koska se sijaitsee Arabian ja Euraasian mannerlaattojen saumassa.

Lähteet: AFP, Reuters

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater