Jopa yli 40 kuollut Meksikon maanjäristyksessä – pääkaupungissa useita romahtaneita rakennuksia

Yli 40 ihmistä on kuollut maanjäristyssä keski-Meksikon alueella, Morelosin alueen kuvernööri kertoo. Pääkaupungin Mèxicon läheisyydessä on raportoitu kaksi kuolon uhria.

Meksikolaismediat ovat lähettäneet kuvia useista romahtaneista taloista Mèxicon tiiviisti asutuilta alueilta sekä Cuernavacan kaupungista. Pääkaupungista näkyi myös useita tulipaloa.

Meksikon presidentti Enrique Peña Nieto on kertonut 27 rakennuksen romahtaneen Mèxicossa. Pormestari Miguel Angel Manceran mukaan ihmisiä on jäänyt loukkoon romahtaneisiin rakennuksiin.

Romahtanut rakennus.
Romahtanut rakennus pääkaupungissa Mèxicossa.Alejandro Cruz / EPA

Kuvernööri Alfredo del Mazon mukaan kaksi ihmistä menehtyi pääkaupunkia ympäröivässä osavaltiossa. Toinen menehtyneistä oli kaivostyöläinen, joka kuoli kun maanjäristys käynnisti kivivyöryn.

Voimakkuudeltaan 7,1 magnitudin järistys tapahtui noin 125 kilometriä pääkaupungista Mèxicosta kaakkoon Pueblon kaupungin eteläpuolella.

Ihmisiä seisoskelemassa keskellä katua, taustalla puita ja pilvenpiirtäjiä.
Ihmiset kerääntyivät kaduille Mèxicossa maanjäristyksen iskettyä. Alejandro Cruz / EPA

CNN: FBI salakuunteli Trumpin entistä kampanjapäällikköä

Uutiskanava CNN:n saamien tietojen mukaan Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI salakuunteli tulevan presidentin Donald Trumpin kampanjapäällikköä Paul Manafortia vielä tämän vuoden puolella.

Yhdysvaltalainen tuomioistuin antoi jo vuonna 2014 FBI:lle salaisen valtuutuksen, joka perustui ulkomailta tulevan tiedustelutoiminnan seuraamiseen liittyvään ns. FISA-lakiin. Lain mukaan salakuuntelu on mahdollinen, jos on vahvoja viitteitä siitä, että kyseinen henkilö toimii ulkovallan eduksi.

Manafortiin kohdistuvat epäilyt liittyvät Ukrainan Venäjä-mieliseen, syrjäytettyyn presidenttiin Viktor Janukovytšiin ja hänen korruptiosta epäiltyyn puolueeseensa. FBI yritti selvittää, osallistuiko Manafort laittomaan varojen siirtoon ulos Ukrainasta, kun hän toimi Janukovitšin konsulttina.

Viime vuoden alkupuolella kuuntelu lopetettiin, koska todisteita ei löytynyt.

Manafort toimi Trumpin kampanjapäällikkönä vuoden 2016 kesäkuusta elokuuhun, jolloin hänet erotettiin edelleen esillä olleiden rikosepäilyjen takia.

Kampanjapäällikköaikana häntä ei salakuunneltu, mutta hieman myöhemmin FBI alkoi epäillä Venäjän sotkeutuneen Yhdysvaltain vaalikampanjaan.

Koska Manafortilla oli yhteyksiä Venäjälle, salakuuntelu alkoi uudelleen. Sitä jatkui vielä jonkin aikaa, kun Trump oli jo presidentti ja hän kävi Manafortin kanssa keskusteluita.

Tämä saattaa liittyä presidentti Trumpin maaliskuussa lähettämään, paljon hämmästystä herättäneeseen Twitter-viestiin, jonka mukaan hänen "lankojaan kuunneltiin".

FBI ja Yhdysvaltain oikeusministeriö ovat kiistäneet jyrkästi, että Trump olisi ollut salakuuntelun kohde. Manafortilla on kuitenkin asunto Trumpin omistamassa Trump Tower -pilvenpiirtäjässä. Salakuuntelua on mahdollisesti kohdistettu tähän asuntoon.

Manafort on kiistänyt, että hän olisi syyllistynyt mihinkään laittomuuteen tai että hän olisi tietoisesti tavannut ketään Venäjän agentteja.

Voimakas maanjäristys Meksikossa – rakennuksia sortunut pääkaupungissa

Meksikon keskiosassa on tapahtunut maanjäristys, jonka voimakkuudeksi Yhdysvaltain geologian laitos mittasi 7,1.

Järistys tapahtui noin 125 kilometriä pääkaupungista Mèxicosta kaakkoon Pueblon kaupungin eteläpuolella.

Henkilövahingoista ei ole toistaiseksi tietoa, mutta televisiokuvissa näkyy monien rakennusten vaurioituneen.

Ihmiset ryntäsivät Méxicossa kaduilleja liikenne pysähtyi. Kaupungin pörssi keskeytti toimintansa.

Meksikossa tapahtui edellinen suuri maanjäristys noin puolitoista viikkoa sitten maan eteläosassa. Tämä järistys surmasi lähes sata ihmistä.

Voimakas maanjäristys Meksikossa – rakennuksia sortunut pääkaupungissa

Meksikon keskiosassa on tapahtunut maanjäristys, jonka voimakkuudeksi Yhdysvaltain geologian laitos mittasi 7,1.

Järistys tapahtui noin 125 kilometriä pääkaupungista Mèxicosta kaakkoon Pueblon kaupungin eteläpuolella.

Henkilövahingoista ei ole toistaiseksi tietoa, mutta televisiokuvissa näkyy monien rakennusten vaurioituneen.

Ihmiset ryntäsivät Méxicossa kaduilleja liikenne pysähtyi. Kaupungin pörssi keskeytti toimintansa.

Meksikossa tapahtui edellinen suuri maanjäristys noin puolitoista viikkoa sitten maan eteläosassa. Tämä järistys surmasi lähes sata ihmistä.

Ilmasto lämpeni hitaasti 15 vuotta – nyt nousu on taas rajua

Ilmastotutkijat ovat todenneet, että noin 15 vuotta kestänyt hidas vaihe maapallon ilmaston lämpenemisessä on päättynyt ja ilmasto lämpenee jälleen erittäin nopeasti.

Britannian ilmatieteen laitoksen Met Officen raportissa todetaan, että suunnilleen vuosien 1999 ja 2014 välisenä aikana maapallon ilmasto lämpeni vain vähän.

Tämän jälkeen lämpeneminen on ollut nopeaa, eli samankaltaista kuin 1900-luvun viimeisinä vuosina. Vuosina 2015 ja 2016 globaalit keskilämpötilat olivat mittaushistorian korkeimmat.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Met Office painottaa, että näinä vuosina ilmasto on ollut keskimäärin yhden asteen lämpimämpi kuin ennen teollistumisen alkua. Pariisin ilmastokokouksessa 2015 maailman maat sopivat, että lämpeneminen pidetään alle kahdessa asteessa ja lämpenemisen pysäyttämistä 1,5 asteeseen tavoitellaan.

Uusien mittaustulosten valossa nämä tavoitteet ovat entistäkin vaikeampia saavuttaa ja tarvittavilla toimenpiteillä on entistäkin enemmän kiire.

Taustalla Tyyni valtameri

Met Officen mukaan ilmaston lämpenemisen hidastuminen oli seurausta Tyynen valtameren oskillaatioilmiöstä (Pacific Decadal Oscillation, PDO). Se on hyvin pitkäaikainen, luonnollinen ilmiö, jossa valtameren pintavedet vuoroin lämpenevät, vuoroin viilenevät.

PDO oli pitkään viileässä, negatiivisessa vaiheessa, mutta vuoden 2014 tienoilla se kääntyi lämpimään, positiiviseen vaiheeseen.

Tyyni valtameri on niin suuri, että sen muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon. Viileässä vaiheessa se kykeni hillitsemään ihmisen aiheuttaman lämpenemisen lähes tyystin.

Nyt kun oskillaatio on toisessa ääripäässä, on lämpeneminen vastaavasti nopeampaa.

El Niño ja La Niña

Tyynenmeren oskillaatiota ei pidä sekoittaa toiseen samalla merialueella tapahtuvaan sääilmiöön, El Niñoon ja sen vastakkaisilmiöön La Niñaan. Merialuetta lämmittävä El Niño oli voimassa viime ja toissa vuonna, ja se myötävaikutti siihen, että vuodet olivat ennätyslämpimiä.

Tällä hetkellä Tyynellämerellä vallitsee La Niña -ilmiö, joka vaikuttaa viilentävästi itäisellä Tyynellämerellä. Siksi tästä vuodesta ei ole tulossa ennätyslämmintä, sanoo Met Office tiedotteessaan.

Ilmasto lämpeni hitaasti 15 vuotta – nyt nousu on taas rajua

Ilmastotutkijat ovat todenneet, että noin 15 vuotta kestänyt hidas vaihe maapallon ilmaston lämpenemisessä on päättynyt ja ilmasto lämpenee jälleen erittäin nopeasti.

Britannian ilmatieteen laitoksen Met Officen raportissa todetaan, että suunnilleen vuosien 1999 ja 2014 välisenä aikana maapallon ilmasto lämpeni vain vähän.

Tämän jälkeen lämpeneminen on ollut nopeaa, eli samankaltaista kuin 1900-luvun viimeisinä vuosina. Vuosina 2015 ja 2016 globaalit keskilämpötilat olivat mittaushistorian korkeimmat.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Met Office painottaa, että näinä vuosina ilmasto on ollut keskimäärin yhden asteen lämpimämpi kuin ennen teollistumisen alkua. Pariisin ilmastokokouksessa 2015 maailman maat sopivat, että lämpeneminen pidetään alle kahdessa asteessa ja lämpenemisen pysäyttämistä 1,5 asteeseen tavoitellaan.

Uusien mittaustulosten valossa nämä tavoitteet ovat entistäkin vaikeampia saavuttaa ja tarvittavilla toimenpiteillä on entistäkin enemmän kiire.

Taustalla Tyyni valtameri

Met Officen mukaan ilmaston lämpenemisen hidastuminen oli seurausta Tyynen valtameren oskillaatioilmiöstä (Pacific Decadal Oscillation, PDO). Se on hyvin pitkäaikainen, luonnollinen ilmiö, jossa valtameren pintavedet vuoroin lämpenevät, vuoroin viilenevät.

PDO oli pitkään viileässä, negatiivisessa vaiheessa, mutta vuoden 2014 tienoilla se kääntyi lämpimään, positiiviseen vaiheeseen.

Tyyni valtameri on niin suuri, että sen muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon. Viileässä vaiheessa se kykeni hillitsemään ihmisen aiheuttaman lämpenemisen lähes tyystin.

Nyt kun oskillaatio on toisessa ääripäässä, on lämpeneminen vastaavasti nopeampaa.

El Niño ja La Niña

Tyynenmeren oskillaatiota ei pidä sekoittaa toiseen samalla merialueella tapahtuvaan sääilmiöön, El Niñoon ja sen vastakkaisilmiöön La Niñaan. Merialuetta lämmittävä El Niño oli voimassa viime ja toissa vuonna, ja se myötävaikutti siihen, että vuodet olivat ennätyslämpimiä.

Tällä hetkellä Tyynellämerellä vallitsee La Niña -ilmiö, joka vaikuttaa viilentävästi itäisellä Tyynellämerellä. Siksi tästä vuodesta ei ole tulossa ennätyslämmintä, sanoo Met Office tiedotteessaan.

Hiilinielusaagan uusi ratkaisuesitys tarjoaa Suomelle joustoa hakkuisiin – Ministeri: “Ei vielä riitä”

BRYSSEL Hiilinielujen laskentasäännöt voivat lopulta kuitenkin johtaa ennakoitua suurempiin päästövähennyksiin Suomessa, ilmenee EU:n jäsenmaille jaetusta uudesta kompromissiesityksestä.

Euroopan parlamentti ratkaisi kantansa hiilinieluihin viime viikolla tavalla, joka oli Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden tavoitteiden mukainen. Asia pitää kuitenkin ratkaista myös jäsenmaiden kesken ennen kuin se saa lopullisen muotonsa.

Puheenjohtajamaa Viro jakoi viime torstaina jäsenmaille uuden esityksen, joka sallisi hakkuiden maltillisen lisäämisen ilman että päästöjä jouduttaisiin niiden seurauksena vähentämään lisää muualta.

– Se on mennyt parempaan suuntaan komission alkuperäiseen esitykseen verrattuna, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puhelinhaastattelussa Tallinnasta.

– Mutta on tässä vielä paljon ongelmiakin matkassa, hän jatkaa.

Ylen näkemässä ehdotuksessa yksittäiset maat saisivat hakata hiilinielunsa väliaikaisesti pienemmiksi, kunhan nielut säilyvät vähintään ennallaan koko unionin tasolla. Joidenkin jäsenmaiden pitäisi siis antaa hiilinielunsa kasvaa, jotta toiset voisivat kasvattaa hakkuita.

Kimmo Tiilikainen.
Kimmo Tiilikainen.Petteri Paalasmaa / AOP

Tämä kompensaatio olisi Suomen kohdalla enintään 44,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä vuosille 2021–2030, eli keskimäärin 4,4 miljoonaa tonnia vuodessa.

– Kyllä tuo riittämättömältä vaikuttaa jo tehtyihin tai suunnitteilla oleviin investointeihin nähden, Tiilikainen sanoo.

Suomen hallituksen tavoitteena on lisätä vuosittaisia hakkuita 15 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2025 mennessä. Määrä tarkoittaisi hiilinielun laskennallista pienenemistä noin 15 miljoonalla hiilidioksiditonnilla verrattuna tilanteeseen, jossa hakkuut jatkuvat nykytasolla.

Hiilinielujen laskentasääntöjä ollaan luomassa ilmastonmuutoksen torjumisen takia. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja metsien muodostamillla hiilinieluilla on tärkeä rooli päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

Metsäkato toinen ongelma

Hallituksen toinen päänsärky esityksen suhteen on, että kompensaatio koskee vain hiilinielun pienenemistä hakkuiden kautta. Suomen ongelmana on kuitenkin myös metsäkato eli metsämaan muuttaminen muuhun käyttöön esimerkiksi rakentamisen tai maanviljelyn tieltä.

Metsäkato pienentää Suomen laskennallista hiilinielua vuosittain miljoonilla hiilidioksiditonneilla. Tämä päästömäärä pitäisi Viron esityksen mukaan vähentää jostain muualta, jotta kasvihuonekaasupäästöt eivät pääse kasvamaan.

– Osittain oikeita elementtejä, mutta kyllä siinä vielä meidän näkökulmasta katsoen kehittämisen ja parantamisen varaa on paljon, Tiilikainen sanoo.

Hän tapasi Tallinnassa energiaministerien kokouksen yhteydessä ilmastokomissaari Miguel Arias Cañeten, ja kertoi Suomen näkemyksistä Viron kompromissiesitykseen.

Viron tekemää ehdotusta käsitellään ympäristöministerien kokouksessa Luxemburgissa 13. lokakuuta. Jos ministerit pääsevät siellä ratkaisuun, seuraavaksi käynnistyvät jäsenmaiden ja parlamentin väliset neuvottelut, joissa on mukana myös alkuperäisen lakiesityksen antanut EU-komissio.

“Työ jatkuu”

Hiilinieluja koskevaa ns. lulucf-lainsäädäntöä on käsitelty jäsenmaiden kesken jo viime syksystä saakka, ja kompromissiesityksiä on tehty matkan varrella useita.

Neuvotteluja lähellä olevan virkamieslähteen mukaan nykyinen esitys jää todennäköisesti tällä erää viimeiseksi kompromissipaperiksi, sillä jäsenmaiden enemmistö ei ole halukas joustamaan hiilinielujen laskentaperiaatteista metsäisten maiden hyväksi tätä enempää.

Tiilikainen uskoo kuitenkin, että ehdotukseen saadaan neuvoteltua vielä muutoksia.

– Työ jatkuu niin kauan kunnes on valmista, hän sanoo.

Suomen linjoilla lulucf:n käsittelyssä ovat olleet Ranska, Ruotsi, Itävalta, Puola ja joukko pienempiä Baltian ja keski-Euroopan jäsenmaita. Kokoonpano ei kuitenkaan riitä määräenemmistön saavuttamiseen äänestyksessä.

Hiilinielusaagan uusi ratkaisuesitys tarjoaa Suomelle joustoa hakkuisiin – Ministeri: “Ei vielä riitä”

BRYSSEL Hiilinielujen laskentasäännöt voivat lopulta kuitenkin johtaa ennakoitua suurempiin päästövähennyksiin Suomessa, ilmenee EU:n jäsenmaille jaetusta uudesta kompromissiesityksestä.

Euroopan parlamentti ratkaisi kantansa hiilinieluihin viime viikolla tavalla, joka oli Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden tavoitteiden mukainen. Asia pitää kuitenkin ratkaista myös jäsenmaiden kesken ennen kuin se saa lopullisen muotonsa.

Puheenjohtajamaa Viro jakoi viime torstaina jäsenmaille uuden esityksen, joka sallisi hakkuiden maltillisen lisäämisen ilman että päästöjä jouduttaisiin niiden seurauksena vähentämään lisää muualta.

– Se on mennyt parempaan suuntaan komission alkuperäiseen esitykseen verrattuna, sanoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puhelinhaastattelussa Tallinnasta.

– Mutta on tässä vielä paljon ongelmiakin matkassa, hän jatkaa.

Ylen näkemässä ehdotuksessa yksittäiset maat saisivat hakata hiilinielunsa väliaikaisesti pienemmiksi, kunhan nielut säilyvät vähintään ennallaan koko unionin tasolla. Joidenkin jäsenmaiden pitäisi siis antaa hiilinielunsa kasvaa, jotta toiset voisivat kasvattaa hakkuita.

Kimmo Tiilikainen.
Kimmo Tiilikainen.Petteri Paalasmaa / AOP

Tämä kompensaatio olisi Suomen kohdalla enintään 44,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä vuosille 2021–2030, eli keskimäärin 4,4 miljoonaa tonnia vuodessa.

– Kyllä tuo riittämättömältä vaikuttaa jo tehtyihin tai suunnitteilla oleviin investointeihin nähden, Tiilikainen sanoo.

Suomen hallituksen tavoitteena on lisätä vuosittaisia hakkuita 15 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2025 mennessä. Määrä tarkoittaisi hiilinielun laskennallista pienenemistä noin 15 miljoonalla hiilidioksiditonnilla verrattuna tilanteeseen, jossa hakkuut jatkuvat nykytasolla.

Hiilinielujen laskentasääntöjä ollaan luomassa ilmastonmuutoksen torjumisen takia. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja metsien muodostamillla hiilinieluilla on tärkeä rooli päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

Metsäkato toinen ongelma

Hallituksen toinen päänsärky esityksen suhteen on, että kompensaatio koskee vain hiilinielun pienenemistä hakkuiden kautta. Suomen ongelmana on kuitenkin myös metsäkato eli metsämaan muuttaminen muuhun käyttöön esimerkiksi rakentamisen tai maanviljelyn tieltä.

Metsäkato pienentää Suomen laskennallista hiilinielua vuosittain miljoonilla hiilidioksiditonneilla. Tämä päästömäärä pitäisi Viron esityksen mukaan vähentää jostain muualta, jotta kasvihuonekaasupäästöt eivät pääse kasvamaan.

– Osittain oikeita elementtejä, mutta kyllä siinä vielä meidän näkökulmasta katsoen kehittämisen ja parantamisen varaa on paljon, Tiilikainen sanoo.

Hän tapasi Tallinnassa energiaministerien kokouksen yhteydessä ilmastokomissaari Miguel Arias Cañeten, ja kertoi Suomen näkemyksistä Viron kompromissiesitykseen.

Viron tekemää ehdotusta käsitellään ympäristöministerien kokouksessa Luxemburgissa 13. lokakuuta. Jos ministerit pääsevät siellä ratkaisuun, seuraavaksi käynnistyvät jäsenmaiden ja parlamentin väliset neuvottelut, joissa on mukana myös alkuperäisen lakiesityksen antanut EU-komissio.

“Työ jatkuu”

Hiilinieluja koskevaa ns. lulucf-lainsäädäntöä on käsitelty jäsenmaiden kesken jo viime syksystä saakka, ja kompromissiesityksiä on tehty matkan varrella useita.

Neuvotteluja lähellä olevan virkamieslähteen mukaan nykyinen esitys jää todennäköisesti tällä erää viimeiseksi kompromissipaperiksi, sillä jäsenmaiden enemmistö ei ole halukas joustamaan hiilinielujen laskentaperiaatteista metsäisten maiden hyväksi tätä enempää.

Tiilikainen uskoo kuitenkin, että ehdotukseen saadaan neuvoteltua vielä muutoksia.

– Työ jatkuu niin kauan kunnes on valmista, hän sanoo.

Suomen linjoilla lulucf:n käsittelyssä ovat olleet Ranska, Ruotsi, Itävalta, Puola ja joukko pienempiä Baltian ja keski-Euroopan jäsenmaita. Kokoonpano ei kuitenkaan riitä määräenemmistön saavuttamiseen äänestyksessä.

RAY:n pelirahoista syntyi riitaa – Eduskunta aikoo käyttää rahoja lasten Suomi 100 -lahjaansa

Suomen hallituksen ja useiden järjestöjen välille on kehkeytynyt riitaa isosta rahapotista. Raha-automaattiyhdistyksen, RAY:n, jäljiltä jäi 400 miljoonaa euroa jakamattomia rahoja. Ylen tietojen mukaan maan hallitus on päättänyt ohjata nyt osan rahoista uuteen eduskunnan alaiseen rahastoon.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä vastustetaan jyrkästi hallituksen kaavailuja.

– Ne ovat järjestöjen rahoja, pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa lapset ry:stä sanoo vihaisena.

Eduskunta valmistelee parhaillaan uuden lasten hyvinvointia tukevan rahaston perustamista. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Rahaston varoilla tehtäisiin työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Rahasto olisi eduskunnan Suomen satavuotisjuhlan lahja yhteiskunnalle

– Nyt on vähän sellainen tunne, että eduskunta suunnittelee antavansa lahjan toisten varoista, Markkula-Kivisilta puhkuu.

Kaksi tulkintaa sopimuksesta

Suuri 400 miljoonan rahapotti on siis RAY:n peruja. Se yhdistyi muiden suomalaisten rahapeliyhtiöiden eli Veikkauksen ja Fintoton kanssa tämän vuoden alussa. Uuden yhtiön nimeksi tuli pelkkä Veikkaus.

RAY:n edellisenä vuonna keräämät pelirahat ja aikaisempien vuosien puskurirahat jäivät jakamatta. Järjestöillä ja poliitikoilla on nyt eri käsitys siitä, mitä niiden käytöstä on sovittu.

– Yhdentymisen yhteydessä on sovittu, että ne käytetään siihen, mihin ne on alun perin kerätty eli sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen, Markkula-Kivisilta sanoo.

Valtiosihteeri Paula Lehtomäki (kesk.) toimii valtioneuvoston juhlavuosihankkeen hallituksen puheenjohtajana. Hän tulkitsee sopimustekstiä toisin kuin Markkula-Kivisilta.

– Siitä ei käsittääkseni ole sovittu, keiden kautta rahaa kanavoidaan, Lehtomäki puhuu.

Lehtomäen mukaan uuden arpajaislain esitöissä on sovittu vain rahojen käyttötarkoituksesta.

– Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa ne 10 vuoden aikana terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, joten lasten ja perheiden hyvinvointi on aivan käyttötarkoituksen mukaista, Lehtomäki sanoo.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat sitä mieltä, että rahat on kerätty nimenomaan järjestöjen työtä varten.

– Sosiaali- ja terveysalan järjestöt itse perustivat RAY:n 1930-luvulla, Markkula-Kivisilta muistuttaa.

Markkula kaipaa uutta rahaa lapsille

Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta pitää hyvänä asiana uuden lasten ja nuorten rahaston perustamista. Rahat vain pitäisi hankkia jostain muualta kuin RAY:n keräämistä varoista.

– Uusi rahasto on oikein sopiva juhlavuoden päätös, mutta eihän se tuo sektorille yhtään lisää rahaa, Markkula-Kivisilta huudahtaa.

Markkulan mielestä parempi vaihtoehto olisi vaikkapa myydä valtion omistamia pörssiosakkeita ja ohjata siitä saatavat rahat lasten ja nuorten rahastoon. Eduskunta loi samalla mallilla juhlarahasto Sitran 50 vuotta sitten.

Eduskunnan juhlaistunto Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi pidetään 5. joulukuuta. Uudesta rahastosta päätetään silloin.

Kahdeksan kuukauden Mars-matkan päättymistä juhlittiin hedelmillä

Kuuden "astronautin" Mars-matkan simulaatio päättyi viikonloppuna herkutteluun Havaijin tuoreilla hedelmillä ja vihanneksilla.

Sitä ennen he olivat syöneet kahdeksan kuukauden ajan purkki- ja pakastekuivattua ruokaa. Vaihtelua olivat tuoneet vain ne vihannekset, joita yksi miehistön jäsen oli kasvattanut laboratoriossa.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan rahoittama Havaijin yliopiston tutkimusprojektin HI-SEAS:n koe alkoi tammikuussa. Tuolloin miehistö jättäytyi eristyksiin Havaijin ja koko maailman korkeimman aktiivisen tulivuoren Mauna Loan huipulle.

Neljän miehen ja kahden naisen miehistöllä oli tilaa 111 neliömetriä, johon oli mahdutettu myös tutkimuslaitteisto.

Telttamainen kupu, jonka takana nousee vuorenhuippu pilvistä.
Mauna Loan näkymät ovat niin lähellä Marsia kuin Maassa on mahdollista.Havaijin yliopisto

Säilötyn ruoan ja pienten tilojen lisäksi kokeessa jäljiteltiin muutoinkin sitä, millaista elämä kaukana Marsissa olisi. Esimerkiksi yhteydenpidossa ulkomaailmaan oli 20 minuutin viive. Sen verran signaalilta vie kulkea Marsista Maahan.

Miehistö teki tieteellisiä kokeita, huolehti laitteiden kunnosta ja piti yllä myös omaa kuntoaan. Varsinaisesti kuitenkin haluttiin tutkia, miten pitkä avaruudessa oleskelu ja muun miehistön jatkuva läheisyys vaikuttavat psyykeen.

Pakoon virtuaalirannalle

Koemiehistön mielentiloja seurattiin sensoreilla. Ne kertoivat muun muassa, kovenivatko äänensävyt ja välttelivätkö ihmiset toisiaan.

Miehistö myös pelasi pelejä, jotka oli suunniteltu mittaamaan yhteensopivuutta ja stressitasoja. Jokainen myös piti päiväkirjaa tuntemuksistaan.

Kun Maan ja yksityisyyden kaipuu kävi ylivoimaiseksi, pakopaikkana oli virtuaalitodellisuus, esimerkiksi trooppinen ranta. Uloskin pääsi, mutta silloin oli vedettävä ylleen liikkeitä rajoittava avaruuspuku.

Tulosten perusteella Nasa toivoo osaavansa valita oikeat miehistöt 2–3-vuotisille tosimatkoille. Jos kaikki sujuu Nasan suunnitelmien mukaisesti, Marsiin aletaan lentää 2030-luvulla.

Neljä miestä ja kaksi naista punaisissa T-paidoissa, kädet toistensa hartioilla.
Tämä porukka kesti pelkästään toisiaan Mars-tutkimuksen nimissä kahdeksan kuukauden ajan. Havaijin yliopisto

Riidat on pystyttävä sopimaan

"Lento" oli lajissaan viides. Tutkimusta johtanut Havaijin yliopiston professori Kim Binsted kertoo käyneen selväksi, että riidoilta on mahdoton välttyä, vaikka porukka olisi paras mahdollinen.

– Siksi on erittäin tärkeää valita miehistö, jossa sekä yksilöt että koko ryhmä ovat erittäin sitkeitä ja kykeneviä toipumaan riidoista, Binsted sanoo.

Seuraava kahdeksankuinen testi alkaa ensi vuonna. Marsiin matkustamista jäljitellään muuallakin, mutta Mauna Loan etuna pidetään sen marsimaista karuutta, jonka ansiosta ulkona tehdyt kokeet ovat mahdollisimman realistisia.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater